Dolivosta elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 10.12.2010

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin on nimittänyt kulttuurijohtaja Georg Dolivon Suomen elokuvasäätiön puheenjohtajaksi kaudelle 2011–2013 sekä jäseneksi toimitusjohtaja ja säveltäjä Liisa Akimofin ja hänen varajäsenekseen ohjaaja Virpi Suutarin. Nimityksissä on kyse säätiön hallituksen täydentäminen erovuorossa olleiden jäsenten tilalle.

Suomen elokuvasäätiön (SES) sääntöjen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää, elokuva-alan keskeisiä tahoja kuultuaan, kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi hallituksen puheenjohtajan sekä vähintään viisi, enintään kahdeksan jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajalle ei nimetä varajäsentä. Jäsenet nimitetään korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi, ja heidän tulee olla elokuvan toimialan asiantuntijoita.

– SES:n toiminnan kehittämisen kannalta on tarpeen, ettei hallituksen puheenjohtaja identifioidu yksiselitteisesti johonkin tiettyyn säätiön asiakaskuntaan. Alan kannalta hyvää ilmapiiriä luo se, että puheenjohtaja tuntee keskeisiä toimijoita. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin pitkäaikainen puheenjohtajuus on antanut Dolivolle vankan kuvan audiovisuaalisen alan kehityksestä, perustelee kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin valintaa.

SES:n asemaan valtionavustusten myöntäjänä vaikuttavat lait valtionavustuksista ja elokuvataiteen edistämisestä sekä Euroopan unionin valtiontukia koskevan hyväksymispäätöksen noudattaminen. Säätiössä on Wallinin mukaan viime vuosien ajan tehty työtä hyvän hallinnon noudattamisen vakiinnuttamiseksi. Ministeriön näkökulmasta SES toimii hyvin ja tehokkaasti elokuvan valtionavustusten myöntäjänä.

Ministeri Wallinin mielestä elokuva-alan kehitys on muutoinkin ollut viime vuosina erittäin myönteistä. Kotimaisen elokuvatuotannon ja -jakelun sekä kulttuurin rahoitusta on lisätty vuodesta 2007 yhteensä 12 miljoonaa euroa, lähes 70 prosenttia, josta tuotannon osuus on 9,2 miljoonaa euroa.

– Määrärahan kasvu on vahvistanut pitkien elokuvien tuotantobudjetteja noin 100 000 eurolla per elokuva. Dokumenttienelokuvien tuki on kaksinkertaistunut. Tuen kasvu on lisännyt kuvauspäiviä, mikä puolestaan heijastuu laatuun. Tämä on lisännyt kansainvälistä kiinnostusta, joten kansainvälisen rahoituksen osuus pitkien elokuvien tuotantobudjeteissa on noussut 18 prosenttiin, Wallin jatkaa.

– Suomen elokuvasäätiön kautta kanavoidun julkisen tuen osuus on keskimäärin 40 prosenttia. Siten elokuvien rahoituspohja on laajentunut. Ensi-iltojen määrän kasvu on monipuolistanut tarjontaa, ja kotimaisten elokuvien katsojaosuus on nousemassa pysyvästi 20 prosentin vähimmäistasolle.

Lisätietoja:
– erityisavustaja Susanna Korpivaara, puh. 09 160 77413
– ylitarkastaja Leena Laaksonen, puh. 09 160 77044