Anni Sinnemäki avasi elokuvavuoden 2010 Suomen elokuvasäätiössä
Suomen elokuvasäätiön tiedote 22.1.2010
Suomen elokuvasäätiön vuotuiset elokuvavuoden avajaiset pidettiin tänään säätiön tiloissa Katajanokalla. Tilaisuuden aluksi Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn toivotti lähes kolmesataa juhlavierasta tervetulleeksi viettämään Säätiön 40-vuotisjuhlavuoden avajaisia. Puheensa aluksi Krohn halusi kiittää päättäjiä:
”Säätiön perusrahoitus on noussut 51 prosenttia kolmessa vuodessa ja elokuvateatterikannasta on julkisen tuen avustuksella digitoitu kohta 25 prosenttia. Maan hallitus ja erityisesti kulttuuriministeri Stefan Wallin on kuunnellut elokuva-alaa ja sen miljoonayleisöä. Kiitokset hänelle siitä”. Krohn muistutti kuitenkin myös, että elokuvateollisuuden muissa pohjoismaissa nauttimasta julkisen tuen määrästä ollaan edelleen kaukana. Opetusministeriön paikalla olleille virkamiehille irtosi yleisöltä kuitenkin runsaat ”väliaplodit”.
Säätiön toimitusjohtaja halusi myös kiinnittää erityistä huomiota audiovisuaalisen alan ehkä suurimpaan kriisin vuosikausiin, joka on aiheutunut epävarmuudesta hallituksen sitoutumisesta yleisradiotoiminnan laatuun. Krohn peräänkuulutti jatkossakin vahvaa Yleisradiota, joka Suomen merkittävimpänä kulttuurilaitoksena on paitsi maan suurin valkokangas, myös elintärkeä tuottaja, rahoittaja ja ostaja elokuva-alalle. Yleisradion toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa vain riittävän suuruisella mediamaksulla:
”Maan hallituksen yksi lempilapsista on viime vuosina ollut niin luova talous kuin kulttuurivienti. Tässä kaikessa Yleisradio sisäänostajana on keskeinen moottori. Heikentyneen Yleisradion vaikutukset koskisivat väistämättä koko av-alan pienyrittäjyyttä. Ylen ostotoiminta muodostaa suurenosan Suomen luovien yritysten silicon valleystä. Tässä taantumassa, jossa etsitään Suomelle muutakin teollisuutta kuin metsä ja metalli, olisi Ylen heikentäminen järjetön temppu.
Elokuvasäätiön kanta on, että Lintilän työryhmän esittämä mediamaksun taso (195 euroa) on välttämätön. Samalla hallituksen pitää tarkentaa yleisradiotoiminnan sääntelyä ja määritellä ns. independent tuotantojen ostojen osuus suoraan Ylen resursseista, eikä ainoastaan esitysminuuttien pohjalta. Samoin olisi tarpeen sano ääneen, että Yleisradion pitää rahoittaa merkittävää määrää suomalaisia pitkiä elokuvia.”
Elokuvavuoden julisti avatuksi tällä kertaa työministeri Anni Sinnemäki. Myös ministeri nosti puheessaan esiin yleisradiotoiminnan rahoituksen. Sinnemäki myönsi rahoituksen olevan iso kysymys, joka vaatii pitkänaikavälin ratkaisun eikä vain ihmisille ehkä ensimmäiseksi mieleen tulevaa. Rahoitusta pohdittaessa on ministerin mukaan myös nähtävä Yleisradion roolin merkitys koko suomalaiselle kulttuurille. Sinnemäki kertoi myös Työ- ja elinkeinoministeriössä meneillään olevan Luovantalouden hankkeen tähtäävän olemassa olevan yritystukijärjestelmän uudistamiseen paremmin palvelemaan myös elokuva-alalla toimivien yritysten tyyppistä toimintaa. Puheensa päätteeksi Ministeri toivotti menestyksekästä elokuvavuotta koko alalle.
Elokuva-alan puheenvuoron pitäjäksi oli tänä vuonna kutsuttu ohjaaja Timo Koivusalo, joka halusi ministeri Sinnemäen välityksellä myös kiittää koko hallitusta ja muistuttaa heitä, että elokuva on demokraattisesti ympäri maata leviävänä taidemuotona erinomainen tapa valtiolle tukea suomalaista kulttuuria. Suomalaiset elokuvantekijät kuvaavat ainoina maailmassa suomalaisia tarinoita. Koivusalo korosti puheessaan myös, että kotimainen elokuva kilpailee aina maailman kalliimpien ja suurimpien elokuvatuotantojen kanssa, usein vierekkäisissä saleissa. Alalta Koivusalo taas toivoi tiiviimpää yhteistyötä ja ennen kaikkea yhteishenkeä.