72 % suomalaisista olettaa elokuvien ikärajojen olevan suosituksia

Valtion elokuvatarkastamon tänään lähettämä tiedote on otsikoitu Nykyisellä kuvaohjelmien tarkastuskäytännöllä yleisön tuki. Valitettavasti tiedotteen voisi vallan hyvin otsikoida 72 % suomalaisista olettaa elokuvien ikärajojen olevan suosituksia tai Vain liki 0,5 % suomalaisista tuntee ikärajat.

Tilanne on ikävän tuttu jokaisessa suomalaisessa elokuvateatterissa: lasten vanhemmat eivät ymmärrä elokuvien ikärajojen sitovuutta – ikärajat perustuvat lakiin ja niitä on noudatettava, saivat lapset sitten katsoa kotonaan mitä tahansa.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se, että vain elokuvateatterielokuvat ja kuvatallenteet ovat tarkastuksen alaisia ja saavat sitovat ikärajat. Internetiä tai televisiota lukuisine kanavineen Valtion elokuvatarkastamon tarkastuskäytännöt eivät tavoita.

Valtion elokuvatarkastamolla onkin suuri työ saada yleisö ymmärtämään, mitä kuvaohjelmien tarkastuskäytäntöjä he tukevat. Mediakasvatukselle, niin lapsille kuin vanhemmillekin, on tarvetta.

Linkki: Valtion elokuvatarkastamon tiedote
Linkki: Yleisökysely (Tilastokeskus) 2007, yhteenveto tuloksista
Linkki: Kysymykset (%-jakaumina)
Linkki: Vastaukset (%-jakaumina)

——–
Valtion elokuvatarkastamon tiedote:

Nykyisellä kuvaohjelmien tarkastuskäytännöllä yleisön tuki

Lähes 90 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista pitää elokuvien ja DVD-tallenteiden nykyistä tarkastuskäytäntöä hyvänä. Näin kertoo Tilastokeskuksen ikärajatutkimus, joka tehtiin Valtion elokuvatarkastamon tilauksesta Kuluttajabarometrin yhteydessä marraskuussa. Toisaalta vain 28 prosenttia tiesi ikärajojen olevan ehdottomia, eikä vain suosituksia. Jokelan ampumistragedia vaikutti jossakin määrin suhtautumiseen tietokonepelien ennakkotarkastukseen.

Tutkimushaastatteluun osallistui kaikkiaan 1398 henkilöä valitusta 2200 hengen kohdejoukosta. Vastausprosentti oli näin 64 prosenttia. Aineistoon laskettiin mukaan ns. korotuspainot sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan vastaamaan todellista väestömäärää.

Yhdeksän kymmenestä 15–74-vuotiaasta suomalaisesta piti elokuvateattereissa esitettäviä elokuvia sekä video- ja DVD-tallenteita koskevaa tarkastuskäytäntöä hyvänä. Prosenttiosuus on selvästi kasvanut edellisistä vastaavista tutkimuksista, jotka tehtiin vuosina 2002 ja 2005. Siitä pienestä vähemmistöstä, joka piti nykyistä kuvaohjelmien tarkastuslakia huonona, valtaosa halusi tiukentaa tarkastuskäytäntöä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että myös yli 18-vuotiaille tarkoitetut kuvaohjelmat haluttiin tarkastuksen piiriin.

Tutkimus osoitti toisaalta, että suurin osa suomalaisista tietää tarkastuskäytännöstä yhä vähemmän. Kun vuonna 2002 noin 51 prosenttia vastaajista luuli elokuvien ja DVD-tallenteiden ikärajojen olevan vain suosituksia, oli prosenttiosuus vuonna 2007 jo 72 prosenttia. Myös nykyiset ikärajat tunnettiin huonosti. Vain kuusi henkeä lähes 1400 vastaajasta tiesi kaikki ikärajat.

Valtion elokuvatarkastamon johtaja Matti Paloheimon mielestä ikärajojen huonoa tuntemusta selittäviä tekijöitä ovat vuonna 2001 voimaan tullut, ikäraja-asteikon muuttanut laki kuvaohjelmien tarkastamisesta sekä vuoden 2007 alusta lakiin lisätty uusi ikäraja 13. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti uutta ikärajaa 13 hyvänä. Naiset kannattivat uudistusta miehiä enemmän ja lapsiperheet enemmän kuin perheet, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita samassa taloudessa.

Lähes puolet suomalaisista oli käynyt elokuvissa viimeisten 12 kuukauden aikana. Elokuvissa käyneiltä kysyttiin viimeksi nähdyn elokuvan ikärajan sopivuutta. Kolme neljäsosaa piti ikärajaa sopivana, viidennes ei muistanut elokuvan ikärajaa. Kaikkiaan 72 prosenttia suomalaisista piti elokuvien ja DVD-tallenteiden ikärajoja yleensä sopivina.

Lain mukaan ikärajaa enintään kaksi vuotta nuorempi voi käydä elokuvateatterissa katsomassa elokuvan 18 vuotta täyttäneen seurassa. Noin 60 prosenttia suomalaisista piti käytäntöä hyvänä. Prosenttiosuus oli lähes sama vuoden 2005 tutkimuksessa. Yli puolet ikäjoustoa arvostelleista oli sitä mieltä, ettei ikäjoustoa tarvita lainkaan.

Elokuvien ja DVD-tallenteiden ikärajat ovat ehdottomia. Haastatelluilta kysyttiin, voisivatko ikärajat sen sijaan olla suosituksia. Puolet väestöstä kannatti suositusta, puolet ehdottomuutta. Nuoret kannattivat suositusta vanhempaa väestöä enemmän. Matti Paloheimon mukaan vastaukset osoittavat, että suomalaiset eivät tiedä, millaista kuvaohjelmien tarkastuskäytäntöä oikein kertovat kannattavansa. Lähes 90 prosenttiahan sanoo pitävänsä nykyistä käytäntöä hyvänä.

Myytäviin ja vuokrattaviin tietokone- ja konsolipeleihin on merkittävä suositusikärajat. Tämä käytäntö sai kansalaisilta vankkumattoman tuen. Ikärajasuosituksia piti tarpeellisina 93 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista. Peleille annettuja ikäsuosituksia piti 73 prosenttia vastaajista yleensä sopivina. Pelit on vapautettu ennakkotarkastuksesta, ja peliala asettaa itse suositusikärajat. Kolme neljäsosaa suomalaisista oli sitä mieltä, että Valtion elokuvatarkastamon tulisi tarkastaa ennakolta kaikki tietokone- ja konsolipelit. Kyselyn tulokset näyttävät Paloheimon mielestä heijastavan suomalaisten yleistä luottamusta viranomaisten toimintaan. Itsesäätelyä ei pidetä yhtä luotettavana.

Jokelan ampumistragedian vaikutus

Tutkimuksen tiedot kerättiin 1.–19.11.2007 välisenä aikana. Tiedonkeruun aikana (7.11.) sattui Jokelan kouluampuminen Tuusulassa, joten aineiston avulla voitiin tutkia tragedian vaikutusta ihmisten mielipiteisiin. Asenteet muuttuivat hieman tiukemmiksi ampumisen seurauksena, tosin mitään dramaattista eroa ei Jokelan tapahtumilla mielipiteisiin ollut. Eniten mielipide muuttui suhtautumisessa pelien ennakkotarkastukseen. Ennen murhia 71 prosenttia suomalaisista halusi kaikki pelit elokuvatarkastamon ennakkotarkastukseen, murhien jälkeen osuus oli 79 prosenttia.

Ikärajojen valvonta

Suomalaisten luottamus ikärajojen valvontaan vaihteli kohteesta riippuen. Noin 43 prosenttia elokuvissa käyneistä oli sitä mieltä, että ikärajoja valvottiin elokuvateattereissa. DVD-tallenteiden myynti- ja vuokrausliikkeissä ikärajoja valvottiin 34 prosentin mielestä. Huonoiten ikärajoja valvottiin kansalaisten mielestä tietokone- ja konsolipelejä myyvissä liikkeissä. Valvontaan luotti vain 30 prosenttia vastaajista. Elokuvatarkastamon johtaja Matti Paloheimo toteaa, että marras–joulukuussa tarkastamon ja pelialaa edustavan Figman kanssa toteutettu K18-pelien koeostoprojektin tulos tukee vastaajien käsitystä. Alaikäiset ostajat onnistuivat tuolloin lähes joka toisessa yrityksessä ostamaan heiltä ehdottomasti kielletyn pelin.

Mikäli perheessä oli alle 18-vuotiaita lapsia, perheenjäseniltä kysyttiin, noudatetaanko perheessä kuvaohjelmille asetettuja ikärajoja. Kaksi kolmasosaa kertoi noudattavansa ikärajoja usein, 23 prosenttia joskus.

Mistä tietoa?

Ainoastaan 12 prosenttia vastaajista oli saanut tai hankkinut tietoa ikärajojen perusteista. Eniten asiasta olivat perillä lapsiperheet, etenkin jos perheessä oli 7–14-vuotiaita lapsia. Tärkeimpinä tiedonlähteinä mainittiin lehtijutut (39 %). Valtion elokuvatarkastamon internetsivuilta, esitteistä ja tietoiskuista oli saanut tietoa 32 prosenttia suomalaisista.

VET:n nettisivuilta www.vet.fi löytyvät ikärajojen yksityiskohtaiset perusteet ja muuta tietoa kuvaohjelmien sääntelystä. Myös Tilastokeskuksen ikärajatutkimuksen kaikki kysymykset ja vastausten jakaumat löytyvät elokuvatarkastamon internetsivuilta.

Lisätietoja:

Johtaja Matti Paloheimo
matti.paloheimo@vet.fi
puh. (09) 2285 4461

Ylitarkastaja Maarit Pietinen
maarit.pietinen@vet.fi
puh. (09) 2285 4478